Täällä taas!

Täällä ollaan taas sorvin ääressä.  Viimeisestä postauksesta on kulunut aikaa ja siihen on yksinkertaisesti ollut syynä aluksi loppuraskauden väsymys ja nyt vauvan syntymän jälkeen sen tuoma elämänmuutos ja uudet haasteet. 

Meille syntyi siis terve pieni poika 1.9.2019 klo 01.31 Synnytys käynnistyi ystäviemme häissä vesienmenolla ja siitä n.7h niin vauva syntyi.  Kaikki meni hyvin, olimme sairaalassa kolme päivää, sillä vauvan paino tippui liikaa. Jouduimme antamaan lisämaitoa, minulla ei maito noussut tarpeeksi. Täysimetykselle ei koskaan päästy, mikä harmitti minua kovin. Esikoinen ei suostunut tissille koskaan,  vaikka harjoittelimme sitä pitkään myös sairaalassa kätilöiden niinkuin imetysohjaajien kanssa. 

Synnytyksen jälkeen minulle tuli kohtutulehdus, sain suonensisäisesti antibiootteja 5päivää. Vointini oli onneksi hyvä, joten en joutunut vauvan kanssa osastolle vaan kotisairaala kävi 3x päivässä tiputtamassa antibiootit kotona. Ei meidän sairastelut tähän loppunut, vauvalle ilmestyi paise perä-aukon viereen. Se tyhjennettiin nukutuksessa ja jäätiin yöksi osastolle. Vauva oli tasan viisi viikkoa vanha. Sitä paisetta putsailtiin aamuin illoin ruiskulla ja keittosuolalla, kunnes huomattiin toisella puolella sama. Eli 2 paisetta, ensimmäinen leikattiin 5viikkoa vanhana ja toinen 6viikkoa vanhana. Toisen leikkauksen jälkeen oltiin pari yötä osastolla kun vauva sai antibiootteja. Paiseita puhdistettiin aamuin illoin, ja puhdistetaan edelleen. Tätä on nyt jatkunut 9,5viikkoa. Enää vain toinen paise on auki joten parantumista on tapahtunut. Ikäviä nämä ja hyvin oltais ilmankin pärjätty.

  Vauva vastasyntyneenä 

Sisko tuli sairaalaan espanjan reissun jälkeen moikkaamaan veikkaa. Tanya onkin ollut ihan maailman paras isosisko, hoivaa ja hoitaa vauvaa, rakastaa ja ihailee. Auttaa äitiä ja ihan oma-aloitteisesti. Mustasukkaisuudesta ei ole tietoakaan. 

Meillä oli myös ristiäiset. Vauvan nimeksi tuli Mico Matti Juhani.

Ensimmäinen nimi kuulosti vain kivalta, mutta Matti Juhani oli minun edesmennyt isäni ja mieheni vaarin nimi. Matti kulkee myös mieheni suvussa ja on myös mieheni toinen nimi.

Tanya Emilia Amanda

&

Mico Matti Juhani

Paljon on siis ollut uutta opeteltavaa tässä viimeisten kuukausien aikana. Meillä onneksi uusi arki sujuu mutkattomasti, vauva on pääsääntöisesti todella helppo ja isosiskon kanssa ei mitään ongelmia ole ollutkaan. Avioliitto onkin sitten toinen asia, itsellä kun hormonit sekaisin, väsymys ja oman ajan puute vaivaa niin olen taas räjähdysherkempi. Toivon että kun raskaushormonit tästä tasoittuvat, oma olokin tasottuisi. Jatkuva kireys ei tee hyvää päälle eikä kropalle. 

Pikkuhiljaa on aika laittaa vuosi 2019 pakettiin ja jatkaa vuodelle 2020. Innolla ja jännityksellä odotan mitä ensivuosi tuo tullessaann! Muutamat viimevuodet ovat olleet muutosta täynnä, joten jos ensivuonna olisi vuosi ilman sen suurempia muutoksia, mutta saas nähdä miten käy, 

Tässä tällainen pieni kuulumispostaus tähän väliin.