Tehodieetti viikko1

Alotin siis nyt maanantaina RitAkin tehodieetin! Olen pahasti ylipainoinen ja se on vaikuttanut todella huonosti omaan itsetuntoon. Joka kerta kun katson peiliin, sieltä katsoo takaisin täysin rapakuntoon päässyt, lihava ihminen ja mua ällöttää. Ihanku tää kroppa ei kuuluis mulle! Oon aina ennen ollut suhteellisen liikunnallinen ihminen, mutta lasten synnyttyä mulle on tullut 40(!!!) kiloa lisää! Aivan järkyttävä määrä! Eli tästä hommasta ei nyt ole suunta kun ylöspäin.. tai, painon kanssa alaspäin!

Dieetin ohjeisiin ja ainakin Ritan tsemppiin videoissa ja ohjeissa olen enemmän kun tyytyväinen! Tästä ei ole tehty pakkopullaa, vaan nimenomaan pyritään elämänmuutokseen. Tykkään dietin rakenteesta, sisällöstä ja aivan kaikesta tässä. Hyvin otettu huomioon liikkuvuus, kehonhuolto, mentaalipuoli (joka itselleni äärimmäise tärkeä). Mulle myls isona apuna toimii aina toi mun mies, joka nyt lähti tähän 4viikon haasteeseen mukaan ja tukee mua hienosti. Kuuntelee kiukuttelut ja voivottelut, patistaa ja rutistaa liikkeelle.

Tänään lenkillä paistoi aurinko! Mikä ihana ilma.

Mutta, itse sisältöön. Mulla on siis vuoden 2020 tavotteena laihtua 20kg. En aijo tehdä tätä millään pikadieteillä, vaan nimenomaan elämänmuutoksilla! 

Tällähetkellä mun treenitahti on 10treeniä/viikossa, eli 2kertaa päivässä kahdella lepopäivällä. Toinen treeni on aina lenkki ja toinen on sitten jokin kotitreeni, mitkä kuuluvat valmennukseen. Tänviikon treenit on kaikki tehty ja olo mitä mainioin!

Viikon yhteenveto liikunnasta, aika hyvin eikö?

Sitten siihen ruokapuoleen. Tämä oli mulle aikamoinen shokki! Vaikka saa syödä suhteellisen paljon, niin sisältö on niin erilaista mitä ennen on tullut syötyä. Vaikka olen paljon syönyt salaatteja ja kasviksia ennen, niin silti oli pieni shokki kun kaikki mitataan ja eri osioista kootaan annos. Ei välttämättä kana olekkaan niin hyvää kun sen on itse maustanut, kun on tottunut valmismarinoituihin. Tai risotto maistuu erilaiselle ilman kermaa! Ja se pahin.. SUKLAA on jäänyt mun melkein päivittäisestä herkuttelusta nyt siihen, että syön kerran viikossa pienen määrän.

Sairaan hyvää ruishampparii kanalla! Tää menee niin jatkoon ja tää otetaan säännölliseen ruokavalioon.

Olen ollut täysin sokerikoukussa, ja olen sitä vieläkin. Kestää aikaa ennenkuin siitä pääsee eroon, mutta aijon päästä. Sokerista irtautuminen saa aikaan mussa aikamoisia tunteenheittelyitä, vähän säälittää tuo mies joka joutuu nää mun raivarit ja kiukuttelut kestämään. Tsemppejä miehelle :D 

Itselleni ajattelin pieneksi tsempiksi ostaa uuden urheilukellon, joten kävin hakemassa polar igniten. Olen tyytyväinen ostokseen, toi kello on hyvä ja tuntuu hyvältä kädessä.

Mun uus motivaattori :)

Mutta, nyt näillä todella hyvillä fiiliksillä on aika jatkaa reenejä. Huomena kotiutuu tyttökin, joten se luo taas oman haasteensa syömisiin ja aikatauluttamisiin.
Kiitos vaan RitAki, suosittelen ihan kaikille tän firman tuotteita! Ja ei, ei ole maksettua mainontaa tämä.

-Suvi 

Best of 2019

Tässä kooste tämän blogin vuodesta 2019! Blogille vuosi oli hyvä, itselleni parempi kuin aikoihin! Vaikka blogi epävakautta käsitteleenkin, on se ollut aika vauva painotteinen koko vuoden :)
Tässä olkaa hyvä!

5 Puoliväli
Tämä postaus koski vauvaa, siihen valmistautumista, hankinnoista ja omia fiiliksiä! Ihanaa että nämä muistot odotuksesta jää tänne blogiin

4 Ultrakuulumisia
Tässä postauksessa kerroin mm, vauvan sukupuolen  ja kuten otsikkokin sen kertoo niin ultakuulumisia. Sisältää myös paljon vauvan vaatteista mitä oltiin hankittu. Silloin mietin että menee ikuisuus kun noita pääsee käyttämään, nyt ne on jo pieniä! Mihin tämä aika menee?

3 Loman alotusta ja kuulumisia!
Tämä postaus kertoi meidän kesästä. Odotuksesta, synttäreistä, kuntouttavan työtoiminnan loppumisesta. Postaus sisältää myös linkin mun kirjoittamaan ohjaamo blogiin!
Edelleen olen niin kiitollinen tuosta mahdollisuudesta olla ohjaamossa töissä edes hetki.

2Kuulumisia ja.. Vauva!
Olin pitänyt salaa pientä päiväkirjaa raskaustestin tekemisestä asian julkistamiseen. Tämä postaus sisältää alun fiilikset raskaudesta sekä meidän kuusamon reissun kuvat ja tarinat! Ihana postaus omastakin mielestä, ihana fiilistellä ja palata taas siihen aikaan kun tasan vuosi sitten tein positiivisen raskaustestin, nyt meillä on ihana nelikuinen poika nukkumassa omassa sängyssään :)

1 Miehen sanoin...
Tämä postaus oli lukija sekä kommenttimääriltään ehdottomasti luetuin!Postaus kertoo meidän tarinan, ja mun epävakauden miehen silmin. Erittäin mielenkiintoinen myös omasta mielestä! Olen niin onnellinen tuosta  miehestä joka tukee ja ymmärtää. En väitä että tämä vauva-aika olisi mitään ruusuilla tanssimista, mutta yhdessä me silti ollaan :)

Tässä tämän blogin viisi luetuinta postausta vuodelta 2019! Tervetuloa vuosi 2020!

-Suvi

Täällä taas!

Täällä ollaan taas sorvin ääressä.  Viimeisestä postauksesta on kulunut aikaa ja siihen on yksinkertaisesti ollut syynä aluksi loppuraskauden väsymys ja nyt vauvan syntymän jälkeen sen tuoma elämänmuutos ja uudet haasteet. 

Meille syntyi siis terve pieni poika 1.9.2019 klo 01.31 Synnytys käynnistyi ystäviemme häissä vesienmenolla ja siitä n.7h niin vauva syntyi.  Kaikki meni hyvin, olimme sairaalassa kolme päivää, sillä vauvan paino tippui liikaa. Jouduimme antamaan lisämaitoa, minulla ei maito noussut tarpeeksi. Täysimetykselle ei koskaan päästy, mikä harmitti minua kovin. Esikoinen ei suostunut tissille koskaan,  vaikka harjoittelimme sitä pitkään myös sairaalassa kätilöiden niinkuin imetysohjaajien kanssa. 

Synnytyksen jälkeen minulle tuli kohtutulehdus, sain suonensisäisesti antibiootteja 5päivää. Vointini oli onneksi hyvä, joten en joutunut vauvan kanssa osastolle vaan kotisairaala kävi 3x päivässä tiputtamassa antibiootit kotona. Ei meidän sairastelut tähän loppunut, vauvalle ilmestyi paise perä-aukon viereen. Se tyhjennettiin nukutuksessa ja jäätiin yöksi osastolle. Vauva oli tasan viisi viikkoa vanha. Sitä paisetta putsailtiin aamuin illoin ruiskulla ja keittosuolalla, kunnes huomattiin toisella puolella sama. Eli 2 paisetta, ensimmäinen leikattiin 5viikkoa vanhana ja toinen 6viikkoa vanhana. Toisen leikkauksen jälkeen oltiin pari yötä osastolla kun vauva sai antibiootteja. Paiseita puhdistettiin aamuin illoin, ja puhdistetaan edelleen. Tätä on nyt jatkunut 9,5viikkoa. Enää vain toinen paise on auki joten parantumista on tapahtunut. Ikäviä nämä ja hyvin oltais ilmankin pärjätty.

  Vauva vastasyntyneenä 

Sisko tuli sairaalaan espanjan reissun jälkeen moikkaamaan veikkaa. Tanya onkin ollut ihan maailman paras isosisko, hoivaa ja hoitaa vauvaa, rakastaa ja ihailee. Auttaa äitiä ja ihan oma-aloitteisesti. Mustasukkaisuudesta ei ole tietoakaan. 

Meillä oli myös ristiäiset. Vauvan nimeksi tuli Mico Matti Juhani.

Ensimmäinen nimi kuulosti vain kivalta, mutta Matti Juhani oli minun edesmennyt isäni ja mieheni vaarin nimi. Matti kulkee myös mieheni suvussa ja on myös mieheni toinen nimi.

Tanya Emilia Amanda

&

Mico Matti Juhani

Paljon on siis ollut uutta opeteltavaa tässä viimeisten kuukausien aikana. Meillä onneksi uusi arki sujuu mutkattomasti, vauva on pääsääntöisesti todella helppo ja isosiskon kanssa ei mitään ongelmia ole ollutkaan. Avioliitto onkin sitten toinen asia, itsellä kun hormonit sekaisin, väsymys ja oman ajan puute vaivaa niin olen taas räjähdysherkempi. Toivon että kun raskaushormonit tästä tasoittuvat, oma olokin tasottuisi. Jatkuva kireys ei tee hyvää päälle eikä kropalle. 

Pikkuhiljaa on aika laittaa vuosi 2019 pakettiin ja jatkaa vuodelle 2020. Innolla ja jännityksellä odotan mitä ensivuosi tuo tullessaann! Muutamat viimevuodet ovat olleet muutosta täynnä, joten jos ensivuonna olisi vuosi ilman sen suurempia muutoksia, mutta saas nähdä miten käy, 

Tässä tällainen pieni kuulumispostaus tähän väliin.